Mummoja, muksuja, musiikkia ja sanoilla makustelua
Minä, muksut ja matkat
Elämääni kuuluu kaksi lasta, neljä koiraa ja mahtavia ystäviä. Puolet elämästäni olen asunut Espanjassa ja sydämeeni mahtuu kaksi ämmää; kulutan ahkerasti lentokoneen penkkejä matkaten Madridin, Málagan ja Helsingin väliä. Olen kaksikielinen ja –kulttuurinen, tottunut tekemään työtä ja tulemaan toimeen niin iältään ja kulttuuritaustaltaan kuin näkemyksiltään ja kokemuksiltaankin erilaisten ihmisten kanssa. Luonteeltani olen peruspositiivinen ja elämästä innostunut; lasini on yleensä ehdottomasti enemmän kuin puolillaan. Haluan oppia ja kehittyä enkä usko, että peruslaiska ihmisluonto ilman haasteita ja vaikeuksia muuttuisi miksikään. Kaikesta voi oppia. Jos ei muuta niin sen, miten ei vastaisuudessa pidä toimia .
Sanat & sävel
Taiteet, erityisesti sanat ja sävel, ovat lähellä sydäntäni. En voisi kuvitella eläväni ilman musiikkia ja tanssia. Laulan Merzi Rajalan johtamassa Partita -kuorossa ja teen keikkaa erilaisten afrokuubalaista ja espanjankielistä musiikkia soittavien kokoonpanojen kanssa. Musiikin hyvinvointivaikutukset omakohtaisesti kokeneena, tuntui loogiselta ottaa musiikki mukaan osaksi tekemääni vanhutyötä. Perustin Terveyttä taiteesta -työryhmän, joka teki interaktiivisia ja poikkitaiteellisia projekteja vanhusten kanssa. Nojatuolimatkat musiikin ja tanssin siivin –projektimme sai Helsingin Kulttuurikeskukselta apurahaa v. 2013. Kartuttaakseni osaamistani suoritin musiikkiterapian perusopinnot (40op) Avoimen yliopiston ja Sibelius Akatemian yhteistoteutuksessa v. 2016. Kutsu musiikkisuunnittelijan työhön Eläkeliittoon v. 2018 oli pienoinen lottovoitto; pääsin yhdistämään taiteen ja vanhustyön osaamistani ja räätälöimään musiikkitoimintaa ikäihmisille.
Wannabe -kirjailijana kirjoitan kaikkea mahdollista: vakavan hauskoja runoja suomeksi, novelleja espanjaksi, laululyriikkaa kummallakin kielellä. Yritän vaikuttaa vanhusten hyvinvointiin myös yhteiskunnallisesti; olen kirjoittanut kolumneja ikääntymiseen liittyvistä ilmiöistä ja kulttuurista Fuengirola.fi –sanomalehteen ja toiminut neljä vuotta (2017 - 2020) Suomen Geronomiliiton hallituksena jäsenenä ja Geronomi-lehden päätoimittajana (linkki: Lehti 1/2018) Blogeja kirjoittelen tänne omille sivuilleni kuin myös Eläkeliiton verkkosivuille.
Luennoin pyydettäessä erilaisissa vanhustyön tapahtumissa. Puhuin monikulttuurisuudesta Kehittyvä vanhustyö -tapahtumassa Helsingissä helmikuussa -17 ja saattohoidosta Kymenlaakson vastaavassa tapahtumassa saman vuoden lokakuussa. Geronomipäivillä 2017 luentoni aiheena oli niin ikään monikulttuurisuus otsikolla Ikääntyvän Suomen monet kasvot.
Arjen estetiikkaa
Rakastan mummoja. Ja tietysti pappojakin. :-) Rakastan musiikkia, hyviä kirjoja, espanjalaista elokuvaa, luontoa ja eläimiä. Rakastan työtäni. Kaiken mahdollisen olemassa olevan ajan käytän näiden suurten rakkauksieni kanssa. Ja siivoan, laitan ruokaa, pesen pyykkiä… Pyöritän arkea ja nautin arjen estetiikasta. Koirat pitävät huolta ulkoiluttamisestani, ystävät täysjärkisyydestäni. Kaikki tämä ei olisi mahdollista ilman niitä kaikista rakkaimpia. Arvojärjestyksessä ylimpänä ovat lapset ja läheiset, joita ilman en olisi tyhjää paperia parempi.
Lopuksi: Ei olisi mummoja ilman muksuja eikä muksuja ilman mummoja. Haastan Sinut lukijani rakentamaan kanssani kaikille hyvää yhteiskuntaa. Yhdessä olemme enemmän, erilaisista näkökulmista ja tieteenaloista yhdistämällä löydämme varmasti toimivia ratkaisuja lähitulevaisuuden vanhustyön haasteisiin. When there´s a will, there´s a way. Tahto löytää keinot. Ja vain taivas on rajana!
Elämääni kuuluu kaksi lasta, neljä koiraa ja mahtavia ystäviä. Puolet elämästäni olen asunut Espanjassa ja sydämeeni mahtuu kaksi ämmää; kulutan ahkerasti lentokoneen penkkejä matkaten Madridin, Málagan ja Helsingin väliä. Olen kaksikielinen ja –kulttuurinen, tottunut tekemään työtä ja tulemaan toimeen niin iältään ja kulttuuritaustaltaan kuin näkemyksiltään ja kokemuksiltaankin erilaisten ihmisten kanssa. Luonteeltani olen peruspositiivinen ja elämästä innostunut; lasini on yleensä ehdottomasti enemmän kuin puolillaan. Haluan oppia ja kehittyä enkä usko, että peruslaiska ihmisluonto ilman haasteita ja vaikeuksia muuttuisi miksikään. Kaikesta voi oppia. Jos ei muuta niin sen, miten ei vastaisuudessa pidä toimia .
Sanat & sävel
Taiteet, erityisesti sanat ja sävel, ovat lähellä sydäntäni. En voisi kuvitella eläväni ilman musiikkia ja tanssia. Laulan Merzi Rajalan johtamassa Partita -kuorossa ja teen keikkaa erilaisten afrokuubalaista ja espanjankielistä musiikkia soittavien kokoonpanojen kanssa. Musiikin hyvinvointivaikutukset omakohtaisesti kokeneena, tuntui loogiselta ottaa musiikki mukaan osaksi tekemääni vanhutyötä. Perustin Terveyttä taiteesta -työryhmän, joka teki interaktiivisia ja poikkitaiteellisia projekteja vanhusten kanssa. Nojatuolimatkat musiikin ja tanssin siivin –projektimme sai Helsingin Kulttuurikeskukselta apurahaa v. 2013. Kartuttaakseni osaamistani suoritin musiikkiterapian perusopinnot (40op) Avoimen yliopiston ja Sibelius Akatemian yhteistoteutuksessa v. 2016. Kutsu musiikkisuunnittelijan työhön Eläkeliittoon v. 2018 oli pienoinen lottovoitto; pääsin yhdistämään taiteen ja vanhustyön osaamistani ja räätälöimään musiikkitoimintaa ikäihmisille.
Wannabe -kirjailijana kirjoitan kaikkea mahdollista: vakavan hauskoja runoja suomeksi, novelleja espanjaksi, laululyriikkaa kummallakin kielellä. Yritän vaikuttaa vanhusten hyvinvointiin myös yhteiskunnallisesti; olen kirjoittanut kolumneja ikääntymiseen liittyvistä ilmiöistä ja kulttuurista Fuengirola.fi –sanomalehteen ja toiminut neljä vuotta (2017 - 2020) Suomen Geronomiliiton hallituksena jäsenenä ja Geronomi-lehden päätoimittajana (linkki: Lehti 1/2018) Blogeja kirjoittelen tänne omille sivuilleni kuin myös Eläkeliiton verkkosivuille.
Luennoin pyydettäessä erilaisissa vanhustyön tapahtumissa. Puhuin monikulttuurisuudesta Kehittyvä vanhustyö -tapahtumassa Helsingissä helmikuussa -17 ja saattohoidosta Kymenlaakson vastaavassa tapahtumassa saman vuoden lokakuussa. Geronomipäivillä 2017 luentoni aiheena oli niin ikään monikulttuurisuus otsikolla Ikääntyvän Suomen monet kasvot.
Arjen estetiikkaa
Rakastan mummoja. Ja tietysti pappojakin. :-) Rakastan musiikkia, hyviä kirjoja, espanjalaista elokuvaa, luontoa ja eläimiä. Rakastan työtäni. Kaiken mahdollisen olemassa olevan ajan käytän näiden suurten rakkauksieni kanssa. Ja siivoan, laitan ruokaa, pesen pyykkiä… Pyöritän arkea ja nautin arjen estetiikasta. Koirat pitävät huolta ulkoiluttamisestani, ystävät täysjärkisyydestäni. Kaikki tämä ei olisi mahdollista ilman niitä kaikista rakkaimpia. Arvojärjestyksessä ylimpänä ovat lapset ja läheiset, joita ilman en olisi tyhjää paperia parempi.
Lopuksi: Ei olisi mummoja ilman muksuja eikä muksuja ilman mummoja. Haastan Sinut lukijani rakentamaan kanssani kaikille hyvää yhteiskuntaa. Yhdessä olemme enemmän, erilaisista näkökulmista ja tieteenaloista yhdistämällä löydämme varmasti toimivia ratkaisuja lähitulevaisuuden vanhustyön haasteisiin. When there´s a will, there´s a way. Tahto löytää keinot. Ja vain taivas on rajana!
Tervetuloa geronomi Oilimon maailmaan! Ellei kuvassa toisin mainita, kaikki kuvat ovat itse otettuja.